Vaihteeksi koiria

Näyttelyissäkin on tullut vierailtua tässä valjakkokisojen välissä.
Kesäkuun lopussa Pori KV:ssa mukana oli Sisu (S. Unno), Unna (S. Last Unicorn) ja Tyyne. Borderit arvosteli irlantilainen Seamus Oates. Kaikki saivat ERIn, Sisu oli luokkansa toinen ja Unna jäi luokkansa viimeiseksi, mutta olikin siinä nuorin. Tyyne hävisi taas isosiskolleen Tuurille, mutta sai silti SA:n. Tosin paras narttu-kehässä tuomari ei edes vilkaissut näiden "vanhuksien" päälle. :D Ukkoskuurolta ja suuremmalta sateelta kuitenkin selvittiin, vaikka tuuli olikin aikamoinen.

Perhepotretti, emä Tyyne, isoveli Sisu ja pikkusisko Unna

Helteisessä heinäkuussa vierailtiin parissakin näyttelyssä. Heti alussa käytiin kolmen koiran voimin Karjaa KR:ssä, tuomarina Kimmo Mustonen. Koirat käyttäytyivät hyvin, jopa junioriosasto. Sisulle (S.Unno) ja Tofulle (Junipermoor's Regente Pearl) tuloksena EH. Tyyne oli hienosti PN3 ja varaserti, vaikka taas jäikin vanhempien veteraanien jalkoihin. Kehässä esiintyi kuitenkin tavallista innokkaammin, sai esittäjä melkein juosta perässä kun mamma iski silmänsä edellä kulkijan namiin ja laittoi töppöstä toisen eteen. :D

Tofu JUK1 JUN EH

 Sisu AVK1 AVO EH

Tyyne PN3 VEK2 VET ERI SA vasert

Heinäkuu lopetettiin taas näyttelyyn, tällä kertaa matka taittui ilman koiraa, koska kävin Helsinki KR:ssä katsomassa millainen hieno neiti Vapusta (S. Last First Kiss) on kehittynyt. Hienohan tietenkin! Pieni ja sievä, tällä kertaa EH:n arvoisesti ja voiton vei vanhempi junnu. Tuomarina oli Hanne Laine Jensen Tanskasta. Toiveet ovat kyllä korkealla tämän pikkukoiran kohdalla, seuraavaksi neiti nähdäänkin hieman isommissa karkeloissa ;)

Vappu JUK2 JUN EH

Heinäkuussa oli myös pari trimmireissua. Minttua (S. Sleeping Beauty) kävin katsomassa Ulvilassa, ja vuorossa oli pikkukoiran ensimmäinen trimmi. Minttu oli aika vahvasti eri mieltä, mutta lopputulos oli kuitenkin hyvä; karvat saatiin pois :)

Helsingissä vuorossa oli näyttelyihin valmistautuva Vappu ja samalla reissulla veljensä Kössi (S. Last Boy Scout). Kössi oli saanut jo hieman "äijämäisiä" piirteitä ja näytti erittäin kivalta. Pienikokoinen, mutta silti vankka ja uroksen näiköinen.

Kiitokset taas kaikille pennun omistajille, hienoa nähdä, että kasvatit voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä :)

Kiharaa ja hienoja palleroita

Kiirettä pitää näin kesällä ja paljon on tapahtunut, mutta aloitellaan nyt valjakkokisoista.

Teerisalossa 11.-13.7.2014 ajettiin alue- ja kansallisen tason valjakkokisat. Ensimmäistä kertaa mukana oli curly Onni eli Pallas Rivttes Warrior noviisiluokassa ja pikkuponit Viuhti ja Taiga kisasivat nyt sopivalla tasolla kansallisessa helpossa luokassa. Koko viikonloppu oli lämmin, sunnuntaiaamuna saatiin vähän vettäkin, mutta yleisesti ottaen mukavaa ilmaa. Mukana supergroomit Laura ja Karo, niin kuskillakin oli lepposat oltavat :)

Perjantaina ajettiin koulukokeet. Onni oli yllättävän hyvä verryttelyssä nurmella, hienompana kuin koskaan. Jaksoin myös väsätä sille sykeröt joten se näyttikin ihan kisahevoselta. Kisakentän hiekkapohja oli paikoitellen hieman raskas, mikä verotti Onnin liikkumista siellä, koska on vielä niin nuori ja herkkä. Hieman sitten vauhti hyytyi ja välillä oli vähän levoton edestä, joten pisteitä ei kauheasti herunut ja viimeisiä oltiin, mutta yksi tuomareista olisi rankannut jopa kolmanneksi. Parasta oli kuitenkin se rauhallisuus, millä Onni suoritti, ei ihmetellyt uutta paikkaa eikä tilannetta ollenkaan. :)

Parilla osasin sitten hieman varautua jo kentän vievän mehut, varsinkin pienistä poneista. Verryttelyssä ponit tuntuivat hyviltä, joten verkkasin hieman ja suurimman osan ajasta kävelin varjossa. Radalla ponit suorittivat jo melko hyvin ja tasaisesti. Tällä suorituksella irtosikin tiukan kisan toinen sija!

Lauantain maratonille Onni lähti heti aamusta. Se käyttäytyi koko viikonlopun yllättävän hyvin, niin suoritusten aikana kuin käsiteltäessäkin. Noviiseilla maraton alkaa suoraan esteosuudesta. Ensimmäisellä kierroksella hieman keskusteltiin liikkumisnopeudesta, mutta sitten alkoi löytyä yhteinen sävel. Ensimmäiselle esteelle lähestyttiin jo reippaalla ravilla, mutta kun käänsin esteeseen sisälle, Onni löi liinat kiinni eikä suostunut sinne menemään. Ei mitään, kokeiltiin toisesta kohtaa uudestaan ja sitten onnistui, ja pikku hiljaa joka käännöksen myötä homma alkoi sujua luonnikkaammin. Luultavasti Onni ei vain ymmärtänyt mitä siltä pyysin, koska se ei ole ennen kunnon estealueella ollut. Loput esteet sujuivat meinaan jo hienosti, aivan kuin vanhalta tekijältä. Viimeisellä tehtiin jo tiukkoja kurvejakin eikä Onni välittänyt ahtaista väleistäkään mitään. Hieman koville otti pysyä hevosnopeuksista, koska se on pieni hevoseksi ja vielä hieman hidas etenemään, mutta hyvillä mielin päästiin maaliin kuitenkin. Tuloksissa 6/9 ja nostettiin kokonaiskisasijoitusta samalla.

Parilla lähdettiin aika vauhdikkaissa tunnelmissa liikkeelle ja koko a-osuus meni himmaillessa poneja, varsinkin Taiga olisi mennyt taas heti alusta lähtien miljoonaa. Minimin rajoissa kuitenkin päästiin kävellen maaliin ja sitten oli vuorossa esteosuus. Ensimmäisellä esteellä oli paljon tiukkoja käännöksiä, melkein kokonaan tynnyrin ympäri, ja niissä ponit hieman olivat hukassa ja vauhtia hävisi. Seuraavat esteen menivät sujuvammin, ja laajemmissa kaarteissa säilyi laukkakin hyvin, selvästi toimivat paremmin yhdessä kuin viime kisoissa. Viimeinen este oli todella ahdas ja mutkainen, mutta se selvitettiin hienosta ja nopeasti ravilla, loppukiihdytyksessä loivassa kurvissa hieman vaunutkin lähtivät omille teilleen, mutta hyvin päästiin maaliin saakka. Poneille tämä tempo alkoi olla jo aika hyvä, enää ei kauheasti tarvinnut hidastaa, hieman kuitenkin, varsinkin näin kuivilla hyvillä pohjilla. Tuloksena maratonin voitto, vaikkakaan ei nopeimmilla esteajoilla, mutta kuitenkin :)

Tarkkuuteen Onnilla lähdin leppoisin mielin, koska kokonaiskisassa ei ollut tiukkaa tilannetta. Rata oli melko kinkkinen, mutta noviisiluokassa kylläkin helpotettu. Onni oli todella hyvä ajaa, ja rata oli erittäin sujuva, sekä vielä puhdas rata! Jopa ravikin eteni ajoittain hyvin ja tuloksena tarkkuuden 4/9, kokonaiskisasijoitus pysyi samana eli 6/9. Hienosti ensimmäisestä kilpailusta ja varsinkin kun hevonen pystyi yllättämään kuskin positiivisesti joka päivä!

Parilla olikin tiukat paikat, koska lähdimme tarkkuuteen johtoasemasta ja varaa ei ollut yhteenkään pallonpudotukseen. Onneksi toisena oleva helpotti tilannetta ja pudotti itse pallon, jolloin tuli yhden pallon vara meidänkin radalle. Ponit eivät tänään oikein toimineet yhteen, molemmat koittivat tehdä omia ratkaisuja ja painoivat eri suuntiin. Yksi pallon otettiin ihan reilulla törmäyksellä alas, hissukseen ja tarkasti mentiinkin muu rata. Tuloksena 3vp, mikä riitti kokonaiskisan voittoon! Tarkkuudessa tulos oli 3/4. Hienot pikkuponit!

Vettä ja kuraa

Pari viikkoa sitten Urjalassa ajettiin Baltic Cupin osakilpailu erittäin kosteassa ja kuraisessa kelissä. Viikolla satoi reilusti, perjantainakin saatiin vielä sadekuuroja. Onneksi lauantaina oli jo selkeää, vaikkakin vielä kuraista, ja maraton olikin erittäin raskas. Sunnuntaina oli jo hienompi ilma ja aurinkokin näyttäytyi.

Mukana tällä kertaa olivat Pikku Otto ja pikkuponipari Aarteen Viuhti ja Kotimäen Tigeress.
Otto starttasi poneille ja hevosille avoimessa helpossa alueluokassa. Koulukokeessa oli hyvin pienet piste-erot, Oton molemmin puolin oli valjakot vain pisteen tai parin päässä. Otto ei näyttänyt aivan parasta osaamistaan koulussa, luultavasti heikot verryttelymahdollisuudet mutaisen kentän takia olivat osasyynä, mutta väläytteli ihan hyviäkin pätkiä.
Maratonille lähdettiin yhtä iloisesti kuin yleensäkin, ja hyvin Otto jaksoi vaikka pohja alkoi ollakin jo aika mutainen ja raskas. Veteen Otto meni nyt ensimmäistä kertaa ja se sujui hyvin. Yhdellä esteellä oltiin jopa 2. nopeimpia. Viimeisellä kuski oli menossa väärästä välistä ja siitä tuli ylimääräisen voltin verran lisäaikaa. Lopulta Otto oli hienosti maratonin kolmas.

Viimeisen päivän tarkkuudessa Otto suoritti hienosti, kulki yllättävän sujuvasti ja tuloksena olikin puhdas rata, vaikkakin muutama piste tuli yliajasta. Lopputuloksissa Otto oli hienosti kolmas

Parille kilpailu oli ensimmäinen kansallisella tasolla ja samalla suoraan vaativa luokka. Koulukokeessa ajoin lainavaunuilla, jotka olivat ponien perässä olleet kerran ja upottava kenttä vaikeutti verryttelyä huomattavasti näin matalilla poneilla. Koulukoe oli siis hieman epätasainen, mutta yllättävän hyvä tässä vaiheessa, kun pari on ollut yhdessa vasta niin vähän. Läpi päästiin ja vielä kohtuullisella tuloksellakin.
Maraton oli reilusti pidempi kuin parin edellinen ja pohja sekä esteet myös rankempia. Reissu otti koville mutta läpi päästiin ja ponit olivat ihan hyvällä mielellä vielä maalissakin. Eteenpäin vauhtia riitti, mutta kurveihin tarvitaan lisää voimaa.

Tarkkuudessa ponit toimivat hyvin, alkuradan kiemurat mentiin vähän rauhallisemmin, mutta puhtaasti. Loppuradalle lisäsin hieman vauhtia ja kolme palloa tuli sitten alas sekä silti hieman yliaikaa, mutta ajaminen oli äärettömän hauskaa ja poneillakin näytti olevan kivaa :)
Ensimmäinen kansallinen vaativa siis suoritettu ja saatiin siitä vielä kvaalituloskin.

Tuplasti kakkonen

Kauden toinen kokonaiskisa on takana ja mukana tällä kertaa oli Pikku Otto alue noviisiluokassa ja ensimmäistä kertaa pikkuponipari Aarteen Viuhti ja Kotimäen Tigeress alue helppo poniluokassa. Loimihaassa järjestetty kilpailu oli kaksipäiväinen eli lauantaina ajettiin koulu- ja tarkkuusosakokeet sekä sunnuntaina maraton.

Otto oli koulukokeessa taas oma reipas itsensä, vaikka terävin kärki menikin ohi kun jouduttiin vähän odottelemaan ennen koulukokeeseen menoa. Tällä kertaa Otto oli melko tasainen ja kulki omalla moottorilla, vaikka muodossa vielä onkin toivomisen varaa. Mutta tästä on hyvä jatkaa, ainakin Ypäjällä kadoksissa ollut reippaus on palannut.  Koulukokeesta jatkettiin suoraan tarkkuuskokeeseen, missä Otto jatkoi reipasta linjaa ja rata olikin erittäin sujuva ja puhdas. Koulukokeesta tuli voitto ja tarkkuudesta toinen sija, joten erittäin mainio päivä Oton osalta. Seura- ja noviisiluokissa oli myöskin valjakkotarkastus, jossa meidät palkittiin kolmansina.

Parin koulukoe oli kuskille kunnon aivojumppaa kun ei ole tottunut paria ajamaan. Melko hyvin kuitenkin sekin sujui, vaikka Taiga oli hieman innokas ja koitti välillä laukkailla. Tarkkuudessa oli kunnon menoa ja meininkiä, ponit suorittivat hyvällä innolla, mutta valitettavasti pari palloa putosi samalla.

Sunnuntaina oli onneksi hieman viileämpi ilma ja ukkonenkin meni yli jo aamulla niin pääsimme keskittymään maratoniin melko hyvässä säässä. Pari starttasi ensin. A-osuudella ponit olivat ihan innoissaan ja virtaa riitti. Esteetkin sujuivat melko hyvin, vaikka laukkakielto on parille aika hankala kun aina jompi kumpi koittaa pomppia laukalle. Melkein kaikki reitit olivat kuitenkin sujuvia ja ponit toimivat hyvin. Groomikin saatiin vesiesteessä hieman kastettu, ponit olivatkin mahaan asti märkiä. :D Pari pisteli kuitenkin ihan hyvin menemään, koska tuloksena oli toinen sija ja samalla myös kokonaiskisan toinen sija!

Sitten vuorossa oli Otto joka oli myös aika tohinoissaan, mutta rauhoittui sitten pienen verryttelyn jälkeen. Kuitenkin lähtölinjan jälkeen löytyi uutta virtaa ja ensimmäinen kilometri ennen ensimmäistä estealuetta mentiin melkoista hyppelyä sinne tänne. Otto oli kuitenkin hyvä ajaa estealueilla, loppua kohti hieman alkoi kiemurrella, mutta sujuvasti selvittiin kuitenkin. Maratonilla jäätiin sijoitusten ulkopuolelle, mutta kokonaiskisassa säilyttiin sijoilla ja Otollekin tulokseksi toinen sija!

Hieno viikonloppu siis kaikenkaikkiaan takana, kiitos hevosten omistajille hienoista poneista ja tietysti groomeille Lauralle ja Jemille, että roikuitte mukana :D Seuraavaksi kolmen viikon päästä Urjalassa tämän kauden ensimmäinen kolmepäiväinen kisa, samat ponit mukana, mutta kaikki siirtyvät seuraavalle tasolle

Koiranäyttelyissä

Lauantaina oli vuorossa vaihteeksi koirien kanssa reissaamista, tällä kertaa päästiin helpolla kun Raumalla borderit olivat kehässä vasta päivällä. Borderit aloitti ainoana pentuna hyvin innokkaasti esiintynyt Sangron Last Unicorn eli Unna, jolle tuomari toivoi lisää luuta ja kuonoa eli saa kasvaa vielä rauhassa. Tärkeintä kuitenkin oli iloinen esiintyminen ja Unna saikin kehuja luonteestaan.
Urosten avoimen luokan voitti Sangron Unno eli Sisu ERIllä, mutta tällä kertaa jatkoon ei ollut asiaa.
Tyyne kilpaili veteraaniluokassa isosiskoaan vastaan ja jäi tällä kertaa nuorempana toiseksi saaden kuitenkin ERIn ja SAn. Paras narttu-kehästä irtosi hienosti neljäs sija.

Sangron Last Unicorn PEN1

Sangron Unno AVO ERI1

 Matchmeadow's Wild Rose VET ERI2 SA PN4

Näyttelyn jälkeen Tyyne pääsi vähän juoksemaan pallon perässä, Sisu tyytyi vaan katsomaan vierestä kun mamma juoksi :D

Parivalmennusta

Perjantaina olin parin kanssa aluevalmennuksessa Teijossa, tällä kertaa valmentajana Ben Simonsen. Kovat oli odotukset tälle valmennukselle ja ne ylittyivät selkeästi. Kyllä sen vakaan ammattitaidon vaan huomaa ja onneksi siitä saa muutkin osansa. Eli ponit toimi hienosti, kunhan vain itse opin ajamaan yhdellä kädellä, jotta käden saa vakaammaksi ja piiskakäden vapaaksi. :D Hienoa edistystä jo valmennuksen aikana, joten eiköhän se siitä. Parilla on aina omat haasteensa, mutta siksi se onkin niin hienoa!

Kisoja, kisoja ja paljon nuoria

Valjakkoajon kisakausi pääsi kunnolla käyntiin kun Ypäjällä kisattiin ensimmäiset kokonaiskisat 26.-27.4. Mukana oli Viuhti aluetason pikkuponiluokassa ja Otto aluetason noviisiluokassa. Molemmat olivat koulukokeessa hieman tahmeita, mutta innostuivat tarkkuudessa ja maratonilla. Kisat olivat kaksipäiväiset eli koulu- ja tarkkuuskokeet ajettiin peräkkäin lauantaina ja sunnuntaina oli vuorossa maraton. Kisoissa oli nyt hieman uutta, kun aluetasolla on laukkakielto tarkkuudessa ja estealueilla ja maratonilla ei ollut kummankaan luokassa A-osuutta. Muutenkin oli kisavire vielä vähän ruosteessa, mutta silti selvittiin ilman suuria kömmähdyksiä.
Viuhtin luokassa starttasi neljä shettistä ja  luokka oli erittäin tasainen, missään osakokeissa ei ollut suuria piste-eroja. Varsinkin koulukoe oli tasainen, koska Viuhti oli kolmas 1,66vp:n erolla voittajaan. Tarkkuudessa Viuhti toimi erittäin hyvin ja tuloksena oli ainoa puhdas rata, voitto ja alueluokkien nopein aika. Siis shettiksellä ja pelkällä ravilla! Okei, käännytään nopeammin kuin hevoset ja hieman epätasainen pohja ei häirinnyt niin paljon kuin isompia, mutta poni oli silti hieno. Se löysi nyt oikeasti RAVIn, ison sellaisen. :)
Lähdettiin siis hienoisesta johtoasemasta maratonille. Otettiin muutamalla esteellä vähän osumaa tolppiin, mutta muuten Viuhti meni hyvin, niin hyvin kuin nyt ravilla ja yksiakselisen vaunun  aisoilla kääntyy. Paripuomissa kääntyminen sopii Viuhtille paljon paremmin, onneksi seuraavaksi päästään sillä liikenteeseen. Voitto irtosi silti ja säilytettiin siis johtoasema avattiin kisakausi kokonaiskisan voitolla! Ja kisahan oli ponin toinen kokonaiskisa... Eläinlääkäri stetoskooppinsa kanssa oli kyllä pikkuponilla aivan liikaa, ja siitä selviytyminen olikin suurin haaste koko kilpailussa. :D

Oton luokassa lähti kuusi valjakkoa, nuoria hevosia tai kokemattomia kuskeja. Luokan voittaja oli selkeä koko kisan ajan, mutta sen takana taisto oli tiukkaa. Otto tuli koulukokeessa kolmanneksi, mutta perässä tulijat olivat alle pisteen päässä. Tarkkuudessa oli ensin hieman keskustelua, että mitä vauhtia mennään ja millä askellajilla, joten ensimmäinen pallo tuli harmillisesti alas, vaikka muuten rata oli mielestäni hyvä. Aikakin oli melko hyvä vaikken koittanutkaan mennä ihan niin lujaa kuin olisi päässyt. Tarkkuudesta kuitenkin toinen sija, koska muidenkin pallot olivat heikosti kiinni. Ensimmäisen päivän jäljiltä oltiin siis neljänsinä.
Maraton oli meille kaikille ensimmäinen nelipyörävaunuilla ja lähdittiinkin vain pitämään hauskaa ja tekemään sujuvaa, hyvää suoritusta. Otto toimikin hyvin, vaikka mutterit olivatkin aivan hirrrvittävän pelottavia. Muuten meni sujuvasti, varsinkin Ruokintapaikka oli hieno ajaa, vaikka reitti olikin mutkainen, mutta se sopi Otolle. Leppoisasta meiningistä huolimatta oltiin maratonin tuloksissa kolmansina, mutta liian pienellä piste-erolla seuraavaan, ettei saatu kurottua väliä umpeen kokonaiskisassa. Yksi edeltä oli kuitenkin hylätty maratonilla, joten kokonaiskisassa oltiin siis hienosti kolmansina vain reilun pisteen erolla toiseen sijaan. Hyvä kauden aloitus Otollakin!

Juuri kun kisaviikonlopusta oli selvitty, olikin vuorossa Keilakunkku Cupin finaali Urjalassa. Tarkkuuskisoissa olivat mukana kaikki kolme osakilpailua käyneet team Lammas&Lihapulla, eli Onni (Pallas Rivttes Warrior) ja Otto (Pikku Otto). Onni oli hieman herkällä päällä, mutta toisaalta esitti hienojakin pätkiä, ja haastavan radan tuloksena puhdas rata sekä nuorten hevosten ja ponien Keilakunkku Cupin toinen sija! Kaikista osakilpailuista puhdas rata eli tämä hevonen ei ole vielä elämässään pudottanut yhtään palloa! Huom. vielä... :) Oton kanssa kaksi hieman tahmeaa mutta sujuvaa rataa yhdella pudotuksella. Toisella radalla poni oli jo mukava ajaa eli eteni kivasti ja meni minne pyysin eikä kiemurrellut, joten jotain on siinäkin saavutettu. :D Sitten toukokuuhun sopivasti saimme raekuuronkin niskaamme ja kotiin lähtö olikin erittäin sujuvaa...

Näiden nuorten lisäksi myös junioriosastolla on tapahtunut. Esteri (Ester Aurora) sai ajo-opetusjaksonsa päätökseen ja lähti kotiin miettimään oppimiaan asioita. Nyt jo ohjaus toimii ja maastossakin pystyy ajamaan, ja sitä Esteri pääsee kotonakin tekemään, jotta kunto kasvaa ja poni on syksyllä valmis Laatuponikilpailuun.
Vielä ennen kesää ajo-opetukseen tuli mielenkiintoinen tapaus, 3-vuotias mini-tamma Savon Zara. Tämä on minulle mieleinen, koska kuten Esterinkin kohdalla, myös tässä näen miten jälkikasvussa tulee vanhempien jättämä jälki esille, vai tuleeko... Zaran isä on erittäin hieno ja palkittu amerikan miniatyyrihevosori Zephyr Woods Russian Twister eli Tarmo, jolla kilpailin kaudella 2011. Tarmo oli vain 86cm korkea, mutta liikettä riitti vaikka muille, ja se voittikin heti ensimmäisen kokonaiskilpailunsa aluetasolla. Sen kisauran katkaisi nopeasti harmillinen tapaturma, joka johti tämän valloittavan orin kuolemaan. Tunnen myös Zaran emän, minishetlanninponitamma Zibellan. Se on vain 82cm korkea, erittäin vankka ja hyvärakenteinen pieni poni. Siksi odotettavaa onkin, että Zarasta tulee vielä upea käyttöponi, varsinkin kun neiti näyttää kasvavan melko suureksi, nyt jo korkeus lähentelee 95cm. Tähän mennessä Zara on osoittanut omaavansa hienon luonteen, se on järkevä ja nopea oppimaan, ei hötkyile turhia, mutta on kuitenkin riittävän herkkä vastaamaan avuille. Fyysisesti tähän on yhdistynyt hyvin amerikan miniltä hieno liike, kauneus ja keveys, mutta ripauksella shettiksen voimaa ja vankkuutta. Tämän pieni sievä tamma on myös MYYNNISSÄ ;)