Viuhtin luokassa starttasi neljä shettistä ja luokka oli erittäin tasainen, missään osakokeissa ei ollut suuria piste-eroja. Varsinkin koulukoe oli tasainen, koska Viuhti oli kolmas 1,66vp:n erolla voittajaan. Tarkkuudessa Viuhti toimi erittäin hyvin ja tuloksena oli ainoa puhdas rata, voitto ja alueluokkien nopein aika. Siis shettiksellä ja pelkällä ravilla! Okei, käännytään nopeammin kuin hevoset ja hieman epätasainen pohja ei häirinnyt niin paljon kuin isompia, mutta poni oli silti hieno. Se löysi nyt oikeasti RAVIn, ison sellaisen. :)
Lähdettiin siis hienoisesta johtoasemasta maratonille. Otettiin muutamalla esteellä vähän osumaa tolppiin, mutta muuten Viuhti meni hyvin, niin hyvin kuin nyt ravilla ja yksiakselisen vaunun aisoilla kääntyy. Paripuomissa kääntyminen sopii Viuhtille paljon paremmin, onneksi seuraavaksi päästään sillä liikenteeseen. Voitto irtosi silti ja säilytettiin siis johtoasema avattiin kisakausi kokonaiskisan voitolla! Ja kisahan oli ponin toinen kokonaiskisa... Eläinlääkäri stetoskooppinsa kanssa oli kyllä pikkuponilla aivan liikaa, ja siitä selviytyminen olikin suurin haaste koko kilpailussa. :D
Oton luokassa lähti kuusi valjakkoa, nuoria hevosia tai kokemattomia kuskeja. Luokan voittaja oli selkeä koko kisan ajan, mutta sen takana taisto oli tiukkaa. Otto tuli koulukokeessa kolmanneksi, mutta perässä tulijat olivat alle pisteen päässä. Tarkkuudessa oli ensin hieman keskustelua, että mitä vauhtia mennään ja millä askellajilla, joten ensimmäinen pallo tuli harmillisesti alas, vaikka muuten rata oli mielestäni hyvä. Aikakin oli melko hyvä vaikken koittanutkaan mennä ihan niin lujaa kuin olisi päässyt. Tarkkuudesta kuitenkin toinen sija, koska muidenkin pallot olivat heikosti kiinni. Ensimmäisen päivän jäljiltä oltiin siis neljänsinä.
Maraton oli meille kaikille ensimmäinen nelipyörävaunuilla ja lähdittiinkin vain pitämään hauskaa ja tekemään sujuvaa, hyvää suoritusta. Otto toimikin hyvin, vaikka mutterit olivatkin aivan hirrrvittävän pelottavia. Muuten meni sujuvasti, varsinkin Ruokintapaikka oli hieno ajaa, vaikka reitti olikin mutkainen, mutta se sopi Otolle. Leppoisasta meiningistä huolimatta oltiin maratonin tuloksissa kolmansina, mutta liian pienellä piste-erolla seuraavaan, ettei saatu kurottua väliä umpeen kokonaiskisassa. Yksi edeltä oli kuitenkin hylätty maratonilla, joten kokonaiskisassa oltiin siis hienosti kolmansina vain reilun pisteen erolla toiseen sijaan. Hyvä kauden aloitus Otollakin!
Juuri kun kisaviikonlopusta oli selvitty, olikin vuorossa Keilakunkku Cupin finaali Urjalassa. Tarkkuuskisoissa olivat mukana kaikki kolme osakilpailua käyneet team Lammas&Lihapulla, eli Onni (Pallas Rivttes Warrior) ja Otto (Pikku Otto). Onni oli hieman herkällä päällä, mutta toisaalta esitti hienojakin pätkiä, ja haastavan radan tuloksena puhdas rata sekä nuorten hevosten ja ponien Keilakunkku Cupin toinen sija! Kaikista osakilpailuista puhdas rata eli tämä hevonen ei ole vielä elämässään pudottanut yhtään palloa! Huom. vielä... :) Oton kanssa kaksi hieman tahmeaa mutta sujuvaa rataa yhdella pudotuksella. Toisella radalla poni oli jo mukava ajaa eli eteni kivasti ja meni minne pyysin eikä kiemurrellut, joten jotain on siinäkin saavutettu. :D Sitten toukokuuhun sopivasti saimme raekuuronkin niskaamme ja kotiin lähtö olikin erittäin sujuvaa...
Näiden nuorten lisäksi myös junioriosastolla on tapahtunut. Esteri (Ester Aurora) sai ajo-opetusjaksonsa päätökseen ja lähti kotiin miettimään oppimiaan asioita. Nyt jo ohjaus toimii ja maastossakin pystyy ajamaan, ja sitä Esteri pääsee kotonakin tekemään, jotta kunto kasvaa ja poni on syksyllä valmis Laatuponikilpailuun.
Vielä ennen kesää ajo-opetukseen tuli mielenkiintoinen tapaus, 3-vuotias mini-tamma Savon Zara. Tämä on minulle mieleinen, koska kuten Esterinkin kohdalla, myös tässä näen miten jälkikasvussa tulee vanhempien jättämä jälki esille, vai tuleeko... Zaran isä on erittäin hieno ja palkittu amerikan miniatyyrihevosori Zephyr Woods Russian Twister eli Tarmo, jolla kilpailin kaudella 2011. Tarmo oli vain 86cm korkea, mutta liikettä riitti vaikka muille, ja se voittikin heti ensimmäisen kokonaiskilpailunsa aluetasolla. Sen kisauran katkaisi nopeasti harmillinen tapaturma, joka johti tämän valloittavan orin kuolemaan. Tunnen myös Zaran emän, minishetlanninponitamma Zibellan. Se on vain 82cm korkea, erittäin vankka ja hyvärakenteinen pieni poni. Siksi odotettavaa onkin, että Zarasta tulee vielä upea käyttöponi, varsinkin kun neiti näyttää kasvavan melko suureksi, nyt jo korkeus lähentelee 95cm. Tähän mennessä Zara on osoittanut omaavansa hienon luonteen, se on järkevä ja nopea oppimaan, ei hötkyile turhia, mutta on kuitenkin riittävän herkkä vastaamaan avuille. Fyysisesti tähän on yhdistynyt hyvin amerikan miniltä hieno liike, kauneus ja keveys, mutta ripauksella shettiksen voimaa ja vankkuutta. Tämän pieni sievä tamma on myös MYYNNISSÄ ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti